Kuinka voi estää syrjäytymisen ja haluttomuuden osallistua mihinkään rahaavievään tapahtumaan, kun rahaa ei ole, eikä ehkä tulekaan? Töitä ei saa kuin ihmeen kaupalla ja pitäisi olla täsmäammuttua työkokemusta tai äärimmäisen hyvä tuuri, ettei sopivia hakijoita olisi ja paikka pitäisi täyttää heti. Kohta istun vain kotona, tuijotan televisiota tai tietokonetta. Pitääkö tässä luopua haaveista, sosiaalisesta elämästä ja ihan kaikesta? Tällä hetkellä usko siihen, että vielä työllistyisin ns. oman alan töihin, on todella vähäistä. Ei yhtään haastattelukutsua huhtikuun jälkeen. Silloinkin sain haastattelun lopuksi kuulla, että paikka menee vielä julkiseen hakuun. Ulkona paistaa aurinko ja Suomen kevät näyttää parastaan, mun pää on silti täynnä vaan mustia pilviä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti